Joku joskus kysyi, eikö yhtään harmittanut, ettemme pitäneet kunnon juhlia. Vastaan aina, että pidimme me. Juuri sellaiset, kuin halusimme.
Sain tänään kaksi ruusua, yhden kummallekin vuodelle.
"On vain kaksi ihmistä ja heidän rohkeutensa jättää taakseen yksi elämä ja löytää toinen - luottaen toisiinsa ja osoittaen todellista kärsivällisyyttä ja suvaitsevuutta, antaen toisilleen voimaa ja rakkautta valmiina kohtaamaan mitkä tahansa vastoinkäymiset, joita tulevat vuodet saattavat tuoda."
-Pam Brown
Meillä oli vanhemmat ja lapset kanssa. Omat sisaruksetkin jätettiin pois. Osin välimatkankin vuoksi. Parempia häitä ei voi kuvitella kuin sellaiset. Jossa on vain ne kaikkein tärkeimmät. Mies ja vaimo ja joskus muutama muukin.
VastaaPoistaKouraiseeko sinua koskaan historian kalmainen käsi - mietitkö, miten tämä kaikki ei olisi ollut mahdollista jos olisit elänyt vaikkapa sata vuotta sitten? Elviä ei olisi etkä sinä olisi naimisissa. Paitsi tietysti jos olisi tullut ennen niin paljon yleisempiä nuorena kuolemisia pakkaa sekoittamaan.
VastaaPoistaMinä mietin usein. Vaikkapa sitä naista esiäitieni ketjussa, joka ei voinut erota juoposta miehestään menettämättä lapsiaan. Oltuaan heistä hetken erossa hän palasi kotiin vain saadakseen pitää lapsensa. Ja sai niitä lisää. Mutta ei se mies siitä yhtään paremmaksi muuttunut eikä elämä helpottunut, päin vastoin.
Kyllä vain mietin! Ylipäätään mietin usein sitä, kuinka pienestä koko olemassaolomme on kiinni: ettei kukaan esivanhemmista kuollut jo lapsena, että vanhempani sattuivat törmäämään toisiinsa...
PoistaElvin olemassaolo on jo niin usean mutkan takana, että edelleen välillä hämmästyn, kun hän taapertaa nurkan takaa. On se ihan oikeasti olemassa!