perjantai 23. tammikuuta 2015

He tulivat kaikki

Kaitsu sai kutsun kaverinsa varpajaisiin, joten pojat jäivät meille yhdeksi ylimääräiseksi yöksi. Tai no, Leevi livahti kaverilleen yökylään, joten junnujoukkueen vahvuus on viisi. 

Hauskaa huomata taas, miten hyvin nuo viihtyvät yhdessä nyt, kun heidän ei enää ole pakko viettää aikaa yhdessä. Majaleikki pistettiin pystyyn samantien. Ja "saadaanko me nukkua majassa, pliiiiiis!"


Senkun nukkuvat. Epäilen, että kömpivät omiin sänkyihinsä jossain vaiheessa. Tuolla saattaa tulla hiukan lämmin. 

Omat poikani ovat väläytelleet pitkin syksyä, että haluaisivat vaihtaa asumisrytminsä viikon sijaan kahden viikon vaihtoväliin. Kuulostaisi sikäli hyvältä, että se kyllä säännöllistäisi entisestään poikien kuviota. Lisäksi on helpompi suunnitella aikatauluja, kun yhdessä paikassa ollaan kauemmin. 

Jonna ja Joonas tuskin kuitenkaan tekisivät vastaavaa vaihtoa, mikä tarkoittaisi joka kuukausi yhtä kuuden lapsen viikkoa. Jotenkin jo yksi ilta isolla sakilla saa minut kallistumaan siihen ratkaisuun, että jos Jonna ja Joonas pysyvät viikon vaihdoissa, saavat minunkin poikani pysyä. Tätä hulabaloota viikko putkeen joka kuukausi tuntuu jo julmalta. 

Vaikka mahtui tähän iltaan seesteisempiäkin hetkiä, kun Jonna ja Arttu löysivät lukioaikaiset peitevärini ja taiteilijat pääsivät ilmaisemaan itseään. 






tiistai 20. tammikuuta 2015

Lomasta sopiminen uusperheessä

Kaikilla ei ole kymmenen viikon kesälomaa. Joillakin on. En nyt aio rehvastella aiheella tällä kertaa enempää, palaan asiaan kesäkuussa. 

Nämä toiset joutuvat listaamaan lomansa työnantajalleen suhteellisen ajoissa. Niinpä kesälomasta puhuminen on ihan ajankohtaista tammikuussa. Tekstiviestiketju aiheesta kulki suunnilleen näin:

Jäsen M: Miten haluaisit että lomat mennään?
Tärppä: Käviskö, että kahden viikon jaksoissa?
M: Ei kyllä onnistu, en voi olla kesäkuussa pois töistä. Mennään kesäkuu normaaleill viikoilla ja mä voin pitää lomaa lasten kanssa heinäkuussa kolme viikkoa.
T: Miten vaan, mä toivon että mäkin vaan saan sitten lomailla myös lasten kanssa.

(Säästetään lukijaa, tässä välissä soutamista ja huopaamista jokusen viestin verran.)

M: no pystyisitkö pitämään heinäkuun alkupuolella viikot 27 ja 28 lomaa niin minä pidän loppupuolella 29 ja 30 viikot. Jos viikot 25 ja 26 lapset ois mulla ja 23 ja 24 teillä.

Eli lopputulos: kesä mennään niissä kahden viikon jaksoissa, kuten alunperinkin ehdotettiin. Ehkä joskus on suurta viisautta antaa toisen pitää ideaa omanaan? 

perjantai 9. tammikuuta 2015

Uutta onnea

Joonas paljasti, että äidillä on uusi miesystävä. 

Vähän kyllä olimme arvelleetkin sellaista jo: Jonnan on pitänyt käydä jatkuvasti iskäviikolla hoitamassa äidin eläimiä, kun "äiti on kaverin luona". Nyt joululomalla Joonas oli saanut tavata isäpuoliehdokkaan. Jonna ei ollut vielä halunnut, mutta ei hänellä kuulemma ole mitään erityisempää mielipidettä asiaan. 

Mukavaa, että lasten äidinkin elämään on tullut aikuinen, jonka kanssa jakaa elämäänsä. Hieman jännittää, miten kuviossa käy, kun uusi onni asuu eri paikkakunnalla ja hänelläkin on vuoroasujalapset. Tuskin mikään yhteenmuutto on vielä mitenkään ajankohtainen asia, mutta onhan siinä paletti. Jonnan ja Joonaksen koulut, kaverit, pikkusisko ja isä ovat täällä. Uuden onnen lasten elämä taas on siellä. Kukaan vanhemmista tuskin on aivan helposti luopumassa arkiviikostaan lasten kanssa. Kuka muuttaa, minne ja kenen kanssa?

Oma eksäni joskus sanoikin, että juuri tästä syystä hän ei ole edes vilkuillut muita kuin oman kylän naisia. Hän ei muuta lasten asuinpaikkakunnalta pois. Helppo taitaa olla sanoa tässä vaiheessa. Onhan se Murphyn laki, että Se Oikea kävelee vastaan paikallisessa S-marketissa ollessaan läpikulkumatkalla kohti kotia 300 kilometrin päässä. 

Nyt onkin kyllä ollut pitkään niin hiljaista uusperherintamalla, että johan tässä vähän rytinää on kaivattukin. Odotamma jatko-osaa. Ja virallista ilmoitusta asiasta. ;)

torstai 1. tammikuuta 2015

Vuosikatsaus 2014

Tammikuu

Elvi täytti kolme vuotta ja iskä julkaisi levyn. Pääsin julkkarikeikalla pianon taakse ja oli kyllä hieno tilaisuus. 

Helmikuu

Lumilapiota käytettiin ensimmäisen kerran koko talvena. Päiväkodin vanhempaintoimikunta järjesti koko perheen iltamat, joita olimme mukana järjestämässä. Yritimme käydä Tallinnassa Titanic-näyttelyssä, mutta emme olleet huomanneet tarkistaa passien voimassaoloaikaa ja reissu siirtyi maaliskuulle. 

Maaliskuu

Joonas täytti kahdeksan vuotta ja siirtyi omasta luokastaan naapurikuntaan pienluokkaan. Siirtyminen sujui hienosti ja koulu alkoi sujua huomattavasti paremmin. Minä täytin 32 vuotta. Kävimme katsomassa Titanic-näyttelyn, jonotus kesti vain pari tuntia. Vein Elvin ja kummipojat nukketeatteriin.

Huhtikuu

Nikolla oli yöeskari. Mies täytti 38 vuotta. Joonaksen kaikenlaisia palavereita oli suunnilleen joka viikko. Helvetti jäätyi, kun saimme istuttua saman pöydän ääreen ex-osaston kanssa ja sovittua lasten kesälomat sovussa. Päätettiin laittaa rivitaloasunto myyntiin. Ennen kuin ehdimme laittaa, huomasimme lehdessä ilmoituksen, jossa etsittiin juuri sellaista asuntoa, kuin meillä oli. Vastasimme ilmoitukseen ja perhe kävi katsomassa asuntoa. Samana iltana tuli viesti, että he haluavat tehdä tarjouksen. 

Toukokuu

Mies sopi minulta kysymättä asuntonäytön vanhaan omakotitaloon ja olin raivoissani: olimme jo melkein sopineet aivan toisen talon ostamisesta. Talo osoittautui aivan loistavaksi joka suhteessa. Teimme tarjouksen suunnilleen niiltä sijoiltamme. Omasta asunnostamme saimme hyvän tarjouksen ja asuntokaupat tehtiin kuun lopussa. 

Kesäkuu

Kesäloma alkoi. Muutimme omaan kotiimme. Allitimme salaojaremontin. Niko täytti seitsemän vuotta, Leevi 11. Siskoni valmistui lastentarhanopettajaksi ja juhlimme häntä vanhempieni kotona. Juhannusta vietettiin kotikylän rantajuhlilla ja oikeastaan koko vuoden ainoa vääntö Jäsen M:n kanssa tuli tässä kohtaa, kun joku porukassamme oli käsittänyt lasten loma-ajat väärin ja piti hieman miettiä, kenen luona bonuslasten pitikään viettää juhannus. 

Heinäkuu

Piharemontti jatkui. Arttu täytti yhdeksän vuotta. Miehen täti tuli vierailulle Kanadasta. Kävimme äitini ja lasteni kanssa Taborginvuoren kesäteatterissa. 

Elokuu

Teimme koko porukalla reissun Tampereelle Särkänniemeen. Etukäteen jännitti hieman, miten onnistuu näin ison porukan reissu, mutta hienosti meni. Koulut alkoivat taas, Niko aloitti ekaluokan. Teimme lauluyhtyeemme kanssa pari hieman isompaa keikkaa, jotka menivät hyvin. 

Syyskuu

Tavallista arkea, jota maustoivat Joonaksen lukuisat palaverit, lääkäri- ja psykologikäynnit. Lauluyhtyeemme kävi koulutuksessa ja saimme rutkasti uutta oppia. Kunnassamme pidettiin yksi lauantaikoulupäivä, jolla saadaan sitten toukokuussa helatorstain jälkeinen perjantai vapaaksi. 

Lokakuu

Hojkseja ja vanhempainvartteja, kenelle mitäkin tukistatuksensa mukaan. Vietimme syyslomaa rennosti kotosalla, yhtenä päivänä ajelimme Kotkaan moikkaamaan mummoani. Lapset pitivät Halloween-bileet meillä kotona. Vietimme kolmevuotishääpäivää konsertin ja hyvän ruuan merkeissä. 

Marraskuu

Aikuiset pitivät Halloween-bileet paikallisessa ravintolassa. Jonna täytti 11 vuotta. Lauluyhtyeemme julkaisi esikoislevynsä ja pidimme julkkarikeikan. Jonnalla ja Leevillä oli yökoulu. Arttu sai kovan vatsakipukohtauksen, jonka syitä selviteltiin sairaalassa usean päivän ajan. Lopulta syyksi selvisi yersinia-bakteeri. 

Joulukuu

Kaikki pysyivät terveinä, ylipäätään vuoden 2014 sairastelusaldon voi laskea yhden käden sormin. Lauluyhtyeemme vietti pikkujouluja käymällä syömässä ja kuuntelemassa Club for Fiven joulukonserttia. Joulupukki toi hirveästi lahjoja. Kävimme äitini ja lasteni kanssa katsomassa Hurjaruuthin talvisirkusta (mieletön!!!). Vuodenvaihdetta vietimme kotosalla. Mies ja isommat lapset kävivät katsomassa ilotulitusta kylällä, minä vahdin kotona nukkuvaa Elviä ja tein lauluyhtyeellemme uuden sovituksen.