Helatorstai nappaa ensi viikon työpäivistä yhden. Sitten onkin oikeastaan vain yksi kunnollinen työviikko jäljellä. Viimeiset viikot koostuvat luokkaretkistä, liikuntapäivistä, TET-jaksosta, kevätjuhlaharjoituksista ja vakuuttelusta, että arvosanoihin voi tehdä muutoksia, vaikka ne kirjataankin tietokantaan 14.5.
Lauantaina 1.6. kajahtaa Suvivirsi. Se säväyttää joka ainoa kerta yhtä paljon. Etenkin ysiluokkalaiset ovat yht'äkkiä upeita nuoria miehiä ja naisia. Ne, joilla on rikkaimmat vanhemmat, saapuvat paikalle limusiinilla. Ne, joita on ottanut eniten päähän koulun säännöt, avaavat kaljatölkit ja sytyttävät tupakat heti koulualueen ulkopuolelle päästyään. Jäävät kuitenkin sen verran lähelle koulua, että kaikki varmasti näkevät, mitä he tekevät. Yksi uskalikko teki tämän vuosia sitten jo koulun aulassa sillä seurauksella, että istui sitten rehtorin kansliassa odottamassa, että isä tulee hakemaan jälkikasvunsa koululta. Tarina ilmeisimmin elää yhä, koska yksikään Isänmaan Toivo ei ole sen koommin kokeillut samaa.
Meillä ei juhlita vielä koulun päättymistä tällä tavoin. Leevi ja Jonna pokkaavat kolmannen luokan todistuksensa, kipittävät kotiin ja tähän saakka Leeville on leikattu kesäkalju samantien, kun poika on ehtinyt kotiin. Tänä vuonna jätkä on kasvattanut surffitukan. Alkaa kyllä olla ylipitkä jo sellaiseksikin. Nyt ei kuulemma leikata kaljua.
Arttukin saa ensimmäisen lukuvuositodistuksensa. Joonas puolestaan päättötodistuksen eskarista.
Yleensä kesäloman aloitukseen kuuluu grilliruokaa, törkeästi karkkia ja jätskiä ja mikäli on lämmin sää, uimarantaretki. Jos ilma ei suosi, leffa korvaa kohtuullisesti pettymyksen. Aikuisten ja lasten käsitys säädyllisestä järviveden uimislämpötilasta on luonnollisesti eriävä.
Vielä kahtenakymmenenä aamuna herätyskello piipittää. Sitten ollaan ihanasti ihan pihalla seuraavat kymmenen viikkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti