Arttu huokailee toisinaan, että on epistä, ettei hänellä ole omaa huonetta. Koen välillä huonoa omatuntoa siitä, että minun valintojeni vuoksi kenelläkään lapsistamme ei tosiaan luultavasti koskaan ole omaa huonetta. Asunnossamme on kolme makuuhuonetta, joista yksi on aikuisten makuuhuoneena. Harkitsimme jossain vaiheessa siirtyvämme olohuoneeseen nukkumaan, jotta lapsille saadaan enemmän tilaa, mutta siitä seuraa väistämättä ongelma: kyllä suurehkoon olohuoneeseemme saa yhden sängyn tungettua, mutta vaatesäilytystilaa ei enää sen lisäksi. Kaappitilasta on puutetta jo muutenkin. Lisäksi arvostan kyllä nukkumisrauhaa sen verran paljon, että ihan heti en luovu makuuhuoneesta. Onhan minunkin sitäpaitsi jaettava se!
Kaksi muuta makuuhonetta on siis lasten käytössä. Toisen jakavat Jonna, Leevi ja Arttu, toisessa majailevat Elvi, Joonas ja Niko. Käytännössä Jonna saa nauttia omasta rauhasta, koska Jonna ja Joonas ovat meillä eri viikolla kuin minun poikani. Joka toinen viikonloppu kummassakin huoneessa on kuitenkin kolme asukasta. Ehkä tämä vielä vuoden tai kaksi menee näin, mutta kohta alamme olla uuden asian äärellä: voidaanko samassa huoneessa pitää tyttöä ja poikia, jotka eivät ole sisaruksia keskenään? Kuinka haluttomia teinit ylipäätään ovat jakamaan huonetta keskenään?
Toistaiseksi ongelmaa ei vielä ole. Jokaiselle on oma sänkynsä, mutta ei ole lainkaan tavatonta, että aamulla Leevi, Arttu ja Niko löytyvät kaikki samasta sängystä. On se oma veli kuitenkin kovin rakas.
ihanaa nähdä että sisarukset nukkuvat sulassa sovussa, varsinkin pojat. monesti saan lapsilta kuulla miten vanhemmat pakottava nukkumaan omassa sängyssään ja huoneissaan, kävi miten kävi. Rakkaan sisaren/veljen tai vanhempien kanssa nukkuminen on minusta paras tapa nukkua, se on todettu jo useissa tutkimuksissakin.
VastaaPoistaJos lapset ovat tottuneet kasvamaan samassa huoneessa monta vuotta, ei pitäisi teinivuodet olla vaikeita. Minun kaksi serkkua, tyttö ja poika, ovat asuneet lähes koko elämänsä ajan samassa makkarissa, aina siihen päivään asti kunnes aikuisina muuttivat omiin koteihinsa. Kannattaa aina tarkkailla tilannetta, mutta toivottavasti pääsisitte helpolla :)
Oih, suloista! Meillä taas siskokset, jotka nukkuvat tosi leveässä parvisängyssä vierekkäin, ovat alkaneet protestoida tätä käytäntöä vastaan, he ovat muutenkin viime aikoina tapelleet ikävän paljon keskenään. Viimeksi petasin toiselle patjan lattialle vain saadakseni heidät aikaisemmin nukkumaan.
VastaaPoista