Joulukuu on saapunut. Sen myötä tulivat myös joulukalenterit. On muuten ollut kohden helpot kaksi aamua, kun nuorin neiti unikeko on noussut ylös sängystä aivan vapaaehtoisesti kalenteria avaamaan. Kuudesta lapsestamme neljä vanhinta on partiolaisia, joten tietekin meiltä löytyy partiokalenteri. Tästä tuli kyllä minun kalenterini. Taivuin ensimmäistä kertaa suklaakalentereihin. Näin sitä ihminen luopuu vankoistakin periaatteistaan.
Toinen merkki lähestyvästä joulusta on joulumaailma. Sitä rakennetaan hartaudella yleensä ensimmäisen ja toisen adventin välisellä viikolla ja siinä se sitten törröttää vieden yhden keittiön työtasoista. Tänä vuonna teemana on reki ja porot.
Yksi poroista kohtasi ennenaikaisen loppunsa jo kasaamisvaiheessa, kun kuuma sokeri poltti sen verran kipeästi, että poromokoma putosi lattialle. Leevi, Niko ja Elvi huolehtivat ystävällisesti porovainaan asianmukaisesta saattamisesta viimeiseen leposijaansa.
Osa joulumaailmasta on jo koottuna. Kuvaa tulee sitten, kun koko komeus on valmis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti