Uusperhelapsen ajatuksia

Elvihän elää tavallaan ydinperheessä. Hänen näkökulmastaan isän, äidin ja hänen luonaan vierailee vaihtelevasti porukkaa. Elvi kyllä tietää, että porukka koostuu siskosta ja veljistä, mutta hän tuskin vielä isommin on ymmärtänyt, mitä sisko tai veli oikeastaan tarkoittaa. 

Elvi kömpi viikonloppuaamuna minun ja isänsä väliin. Niko heräsi melko pian perässä ja mönki myös viereeni. Tai yritti mönkiä.

"Älä halaa MUN äitiä, sä saat halata SUN äitiäs!" Elvi tokaisi Nikolle.

"Mutta äiti on myös mun äitini!" yritti Niko puolustautua.

"Eikä oo, Jäsen M on sun äitisi!" komensi Elvi.

Elvi on siis ollut tietoinen, että Jäsen M on Jonnan ja Joonaksen äiti, mutta onpa tosiaan jäänyt selvittämättä, että Nikon, Artun ja Leevin äiti olenkin minä. Siinä sitten selviteltiin tyrmistyneelle neljävuotiaalle sukulaisuussuhteita. Onhan tytölle tietenkin selitetty, mihin sisarukset katoavat aina viikoksi kerrallaan. Kotisuhteet on kuitenkin unohdettu tai erehdytty pitämään asiaa itsestäänselvyytenä. Eihän lapsi voi tietenkään mitenkään ymmärtää, kuka on vanhempi kenellekin, kun kuvio on tällainen. Elvi on aivan mukisematta sopeutunut järjestelyyn, jossa sisarukset tulevat ja menevät. Joskus hän on kysynyt, milloin hänellä on isiviikko tai äitiviikko, kun kerran sisaruksillakin on, mutta ei hän ole isommin osannut asiaa ihmetellä. 

Tulipa selvitettyä taas uusi uusperhekiemura.