Pääsiäisviikonlopun viettoa

Omat poikani lähtivät perjantaiaamuna mökille isänsä kanssa. Poikien isän vanhemmilla on hulppea mökki saaristossa ja pojat rakastavat kyseistä paikkaa. Itsekin kävin siellä edellisen elämäni aikana paljon, mutta on pakko myöntää, etten ihan valtavan paljon kaipaa paikkaa. Sinne änkesi aina ihan järjetön määrä porukkaa ja vaikka tilaa oli kyllä tarpeeksi, tarkoitti iso sakki aika pitkälti sitä, että naisväki oli kokolailla lukittuna keittiöön. 

Lisäksi ruokarytmi ei sopinut lainkaan sen paremmin minulle kuin pienille lapsillekaan: aamupala brunssityyppisenä noin 10-11 maissa. Päiväkahvit makealla tarjoilulla klo 14. Päivän ensimmäinen lämmin ruoka vasta alkuillasta. Sain siis koko sakin ruokien lisäksi tehtailla aina jossain välissä myös lounaan pojille ja sen varjolla kehtasin onneksi syödä itsekin kaksi ruokaa päivässä. Kenties koulumaailmassa pääsee tottumaan liian hyvään ruokapalveluun.

Onneksi pojat ovat nyt jo sen verran isoja, että sopeutuvat helposti "mökkirytmiin" ja koska sattuvat olemaan poikia, saanevat ottaa mökkeilyn lomailun kannalta. Pihahommia saattaa olla tarjolla, mutta sehän nyt on ihan mukavaa puuhaa.

Bonuslapset tulivat muutama tunti poikien lähdön jälkeen ja Elvi oli varsin onnellinen Jonnan saapumisesta. Isosisko on Elville ehkä tärkein asia maailmassa ja hän selvästi kaipaa Jonnaa kovasti aina kun bonukset ovat äidillään. Ihana suhde tyttöjen välille onkin muodostunut. Jonna on jo varannut Elvin ensimmäisen koulupäivän saattamisreissun itselleen. En raaskinut sanoa Jonnalle, että on aika mahdollista, että kun kyseinen päivä koittaakolmen ja puolen vuoden päästä, ysiluokkalainen Jonna ei enää haluakaan saattaa pikkusiskoa kouluun. Tai sitten haluaa, mistäpä tuon tietää. Lupasin kuitenkin selvittää Jonnalle ensimmäisen oppitunnin poissaolon, mikäli hän tahtoo saattaa siskonsa kouluun.

Lauantai kului hyvin pitkälti ihmetellessä naapuritontin räjäytystyömaata. Naapuriimme on kohoamassa omakotitalo, mutta tontti on kallioinen ja vaati louhintaa. Aika hurjalta tuntui tärähdys omassa torpassa joka kerta kun posahti. Pieni halkeamakin tuli sokkeliin, onneksi oli kuvattu etukäteen.

Pääsiäisperinteisiin kuuluu kuulemma myös keinun rakentaminen. Emme kyllä tienneet sitä, mutta ilmeisesti noudatimme perinteitä. Mies sai työpaikaltaan vanhoja, EU-standardin hylkäämiä keinuja ja niitä varten rakennettiin runko vanhoista liimapuupalkeista. Melko massiivinen rakennelma siitä tuli, kestänee jokuset keinupersikset! (Keinussa pelattava pallopeli.)

Muutoin pääsiäisviikonloppuun kuului hyvin perinteistä ohjelmaa: suklaamunien etsintää, lammasateria ja kyläily vanhempieni luona. Tänä vuonna pääsiäinen osui hyvin lähelle isäni syntymäpäivää, joten juhlistimme sitäkin samalla istumisella. 

Huomenna pitäisi taas orientoitua arkeen. Neljän päivän vapaa on juuri sopivan mittainen saamaan unirytmin sekaisin.