maanantai 2. maaliskuuta 2015

Miten uusperhe sairastaa?

Lähtökohtaisesti tietenkin uusperhe sairastaa ihan samoin kuin ydinperhekin. Joku saa jonkun pöpön ja sitten se kiertää joko osan porukasta tai sitten kaikki sairastuvat. Siinä ne yhtäläisyydet sitten olivatkin. 

Alle kymmenenvuotiasta lasta on oikeus jäädä hoitamaan kotiin, vaikka vanhempi olisikin työelämässä. Oikeastaan tätä oikeutta olisi tarkoitus käyttää siten, että työssäkäyvä vanhempi yrittää parhaansa mukaan järjestää jonkun muun hoitamaan sairastunutta lasta. Käytännössä kuitenkin vanhempi hoitaa lapsen yleensä itse.

Lapseksi katsotaan tässä tapauksessa joko oma biologinen lapsi tai samassa osoitteessa asuva lapsi. Meillä tämä tarkoittaa sitä, että minä en voi jäädä kotiin, jos Joonas sairastuu ja vastaavasti mies ei voi jäädä hoitamaan Arttua tai Nikoa. Leevi ja Jonnahan ovat jo yli-ikäisiä, heidän tulee suoriutua pöpöineen itsekseen. Toisaalta tämä on selkeä ja helppo tilanne: kumpikin huolehtii omansa ja jos Elvi sairastuu, katsotaan, kummalla on töiden suhteen parempi (tai vähemmän huono) tilanne poisjäämisen suhteen. 

Sitten päästään siihen ongelmakohtaan: missä sairastamisen tulee tapahtua? Olemme sopineet poikien isän kanssa, että tauti taltutetaan siellä, missä on sairastuttu ja vaihti tehdään vasta paranemisen jälkeen. Näin vältetään mahdollisuuksien mukaan pöpöjen levittämistä. Jäsen M:n kanssa vastaavaa sopimusta ei ole tehty ja olenkin aiheuttanut yhden jäätävimmistä ex-liitännäisistä perhesodista kieltäytymällä ottamasta oksentavia bonuksia meille. En voi henkilökohtaisesti käsittää, mikä hinku aikuisella on raahata sairaat lapset liikkeelle ja miksi tauteja pitää ehdoin tahdoin kuljetella eteenpäin.

Ihan pakko myöntää, että kun Jonna ja Joonas viimeksi kiemurtelivat Pyhän Yrjön alistamina vaihtopäivää edellisen yön, naureskelin vähän partaani, kun vaihto tehtiin sairaudesta huolimatta ja tauti kulki kuin kulkikin myös sinne toiseen osoitteeseen. Olimme nimittäin ilmoittaneet, että lapset ovat sairaana ja että voidaan pitää heidät meillä kunnes tauti on ohi, mutta jos on niin suuri hinku päästä itse halailemaan arabiaa, niin en minä esteenä ole.

Seuraava ongelmakohta on tietysti se, milloin tauti sitten on ohi. Ja se, lasketaanko pieni nuha tai yskä sairastamiseksi. Saahan näistä ongelmia tehtyä enemmänkin, jos haluaa. Ratkaisujakin taitaa olla yhtä paljon kuin uusperheitä. 

Oma näkemykseni on tietenkin vuoroasujavanhemman näkemys. En tiedä, mikä olisi viisain ratkaisu, jos lapset vierailevat etävanhemmalla vain joka toinen viikonloppu. Luultavasti lähivanhempi ohjelmoi kaikki menonsa aina näille viikonlopuille. Ja etävanhemmalla ei ehkä ole puitteita pitää sairastuneita lapsia luonaan viikkoa. Tutkimattomia ovat uusperheiden tiet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti