Myyttejä uusperheestä

Ihanaisen Internetin vertaispalstalla keskustellaan paljon uusperheisiin ja erityisesti äitipuoliin liittyvistä myyteistä. Otetaanpa täälläkin käsittelyyn muutamia.

Myytti: Kaikki naiset rakastavat kaikkia lapsia. Äitipuoli tuntee äidillisiä tunteita puolisonsa edellisen liiton lapsiin.

Totuus: Kaikki naiset rakastavat omia lapsiaan. Puolison lapsia voi rakastaa, mutta yhtä hyvin tilanne voi olla se, että puolison lapsia lähinnä siedetään, kun muutakaan ei voi. Valitettavasti avointa inhoamistakin tapahtuu, mikä on tietysti lasten kannalta erittäin ikävää. Tällaisessa tilanteessa uusperhe harvemmin pysyy koossa kovin kauaa.

Myytti: Uudessa suhteessa on vähemmän ongelmia, koska osapuolet ovat oppineet aiemman suhteensa virheistä.

Totuus: Uudessa suhteessa on uudet ongelmat. Ihminen on taipuvainen toistamaan omia virheitään. Suurin ongelma silti lienee se, että vaikka vanhoja virheitä ei toistaisikaan, parisuhdekuvio on huomattavasti monimutkaisempi. Paketissa tulee x määrä lapsia, ex-puoliso, uudet appivanhemmat, entiset appivanhemmat... Suurta, monimutkaista kuviota pyörittäessä ristiriitoja tulee väistämättä.

Myytti: Uusperheelliset ymmärtävät varauksetta toisiaan.

Totuus: Uusperheitä on erilaisia. Kasvatusnäkemyksiä on erilaisia. Parisuhteita on erilisia. Väite automaattisesta yhteenkuuluvuuden tunteesta on ihan yhtä älytön, kuin ajatus, että kaksi naista ymmärtää automaattisesti toisiaan, koska nyt sattuvat olemaan samaa sukupuolta.

Myytti: Uusperheeseen kuuluu hirmuinen määrä porukkaa.

Totuus: Joihinkin uusperheisiin kuuluu hirmuinen määrä porukkaa. Uusperheessä voi olla myös pariskunta ja yksi etälapsi, joka käy tapaamassa vanhempaansa ehkä kerran kuussa.

Myytti: Uusperheiden lapsilla on epävakaat asumisolot.

Totuus: Voi olla, voi olla, ettei olekaan. On uusperheitä, joissa lapset tosiaan poukkoilevat paikasta toiseen tietämättä, missä milloinkin tulisi olla. On uusperheitä, joissa kummankin kodin vanhemmat peräänkuuluttavat vain lapsivapaata aikaa. On uusperheitä, joissa on selkeästi sovitut toimintatavat ja tasapainoiset vanhemmat ja lapset.

Myytti: Uusperheissä on ex-ongelmia.

Totuus: Joissakin uusperheissä on ex-ongelmia. Useimmissa uusperheissä välit entisiin puolisoihin ovat viileän asialliset. Joskus välit voivat olla jopa hyvät, kun ei ole enää paineita tulla väkisin toimeen ihmisen kanssa, joka osoittautuikin vuosien varrella aivan erilaiseksi, kuin aluksi luuli.

Onhan näitä kaikenlaisia. Ajattelin, kun tähän leikkiin ryhdyin, että minulla on melko realistinen käsitys siitä, millaista elämä uusperheessä on. Enimmäkseen todellisuus on vastannut kuvitelmiani. Suurin työ on ollut hyväksyä ja ymmärtää uuden puolison exän maailmantuskaa ja sen purkamista meihin. Kun lopulta pystyin ymmärtämään, että oikeastaan sillä ei ole juurikaan tekemistä minun kanssani, enkä ole hänen päänsä sisällöstä vastuussa, on kiukuttelut ollut helpompi kuitata ottamatta niistä taakkaa harteilleen. Tärppä sanoi minulle jo suhteemme alkumetreillä, että näitä sitten tulee aika-ajoin, niistä ei tule ottaa itseensä ja että ajan kanssa oppii suodattamaan, mikä on vakavasti otettavaa asiaa ja mikä pelkkää harmin purkamista. Silti minulta vei kolmisen vuotta oppia tämä suhtautuminen. Ja kappas: kun sen vihdoin opin, loppuivat kiukkuiset tekstiviestit ja puhelutkin. Tai sitten opin lukemaan viestit suodattimen läpi ja olemaan ruokkimatta toisen kiukkua. Viimeisen puolen vuoden kokemuksella voisin sanoa, että myös Tärpän exän suhteen on siirrytty tilanteeseen, jossa välit ovat asialliset, aika-ajoin jopa hyvät.

Pieni askel ihmiskunnalle, valtava harppaus meidän uusperheellemme.