torstai 18. syyskuuta 2014

Saanks mä auttaa?

Tein graduni lasten kasvattamisesta kotitaloustöihin. Haastattelin eri-ikäisten lasten vanhempia heidän näkemyksistään ja kokemuksistaan: miten lapset tulisi osallistuttaa kodin arkeen vai onko edes lasten asia ottaa osaa kodin askareisiin.

Yksi tärkeä havainto tuntui toistuvan: lapset auttavat ja osallistuvat mielellään niin kauan, kun eivät osaa mieltää hommaa pakoksi. Oman huoneen siivoaminen alkaa tympiä paljon varhaisemmassa vaiheessa kuin muun asunnon imuroiminen, ikkunoiden peseminen, ruuanlaitto tai vaikka remontointi.

Omassa perheessämme päästiin huoneen siivous -kiukkuun jo niin monta vuotta sitten, etten edes muista, milloin homman sai huijattua leikiksi. Kolme vanhinta on älynnyt myös, että tiskikoneen tyhjentäminen tai imurointi ei olekaan leikkiä, vaan ihan tylsää.

Sen sijaan vanhojen tapettien repimiseen halusivat osallistua kaikki.



Totuus on, että mitä enemmän (pieniä) apureita, sen hitaammin tulee tulosta ja sen suurempi on sotku. Kääntöpuolena on tietenkin se, että jos lapset eivät saa ikinä osallistua, ei heille muodostu käsitystä siitä, mitä kodin ylläpitäminen oikeasti vaatii. Olen kuullut sellaisenkin ajatuksen, että hankitaan kotiin siivooja, jotta lapset oppivat arvostamaan siistiä kotia. Siivooja sinällään on minusta loistava ajatus, jos elämä on siinä kohtaa kovin kiireistä. Onpa yksi aikavaras vähemmän, kun siivoamiseen kuluvan ajan voikin viettää perheen parissa. Epäilen silti, että lapset eivät tällä tavoin opi ainakaan pitämään itse kotiaan siistinä, vaikka arvostaisivatkin siisteyttä. Luultavammin he ihmettelevät kovasti, miksi koti ei siivoudu itsestään, kun se ennenkin teki niin.

Remonttiapulaiset pääsivät siis töihin ja nypin sitten lasten mentyä nukkumaan seinästä niitä pieniä tapetinrämmäleitä, joita vauhdikkaiden käsien välistä oli jäänyt huomaamatta. 

Loppujenlopuksi varsinkin isommista lapsista alkaa kyllä olla jo ihan oikeasti apua työn suorittamisessa. Pienemmistäkin on iloa, kun saa seuraa ja näkee, miten lapsi nauttii saadessaan olla mukana. Olen kuullut niin monen teini-ikäisen lapsen vanhemman manasvan sitä, ettei tullut osallistettua lasta pienenä, että en aio tehdä itse samaa mokaa.

Ja tapetitkin on jo irrotettu!

2 kommenttia:

  1. Jotenkin en usko, että siivooja auttaisi arvostamaan siistiä kotia. Itse siivoaminen sen sijaan kyllä. Se on aika mahtavaa nähdä työnsä tulokset :)

    Meillä seinien peseminen on kaikista hauskaa, lelujen kerääminen ei kenestäkään...

    VastaaPoista
  2. Moni tekee sen virheen, että koska saa itse kaiken valmiiksi nopeammin ja paremmin kuin pienten lasten kanssa, ei päästä pieniä lapsia mukaan kotihommiin... sitten ihmetellään miten niistä kasvoi niin laiskoja isoja lapsia. Esimerkiksi minä olen tämmöinen laiska iso lapsi.

    VastaaPoista