Koulun aloittaminen osoittautui Joonakselle erittäin haastavaksi. Poikaa on jouduttu useamman kerran jopa hakemaan koulusta pois kesken päivän, kun meno on yltynyt niin hurjaksi, ettei koulussa oleminen ollut enää mahdollista. Oppilashuoltoryhmä on kokoontunut jo kolme kertaa tämän syksyn aikana. Neuropsykologisten tutkimusten jono on pitkä ja sinne pääsyä odotellessa on vain tehtävä kaikki mahdollinen, että pojan oleminen olisi mahdollisimman tasaista ja rauhallista kotioloissa.
Niinpä vietämme toiseksi viimeistä viikonloppua isolla porukalla. Vuodenvaihteesta eteenpäin lapset ovat aina meillä eri aikaan. Isommat protestoivat, mutta myöntyivät yllättävän helposti, kun lupasimme, että he voivat edelleen kyläillä toistensa luona ja että kun tehdään jotain kivaa perheen kesken, voidaan tehdä poikkeusjärjestelyitä ja tehdä sitä kivaa koko porukalla. Esimerkiksi hakea uusperheleirille ensi kesänä.
Tänä viikonloppuna viimeisteltiin myös joulumaailma. Tällä kertaa siitä näköjään tuli suorastaan hillitty!
Iso ja varmasti vaikea päätös, jollaisia ei voi valmiina oppikirjasta valita vaan jokaisen pitää tehdä itse. Minusta on aina kunnioitettavaa kun ihmiset seuraavat sydäntään ja toimivat sen mukaan minkä parhaaksi kokevat.
VastaaPoistaUteliaana luonteenlaatuna sinunkin tarinasi on lukaistu läpi. Mukava lukea toisen uuseperheellisen mietteitä! Toivottavasti pääsette uusperheleirille ja toivottavasti mekin päästään (haettiin heti kun oli mahdollista, eli nyt kun edelliskerran oltiin toissavuonna).
VastaaPoista