Laiminlyöntini on ollut rajua. Toisaalta blogi on saanut olla vähemmällä huomiolla, etten laiminlöisi muita asioita elämässäni.
Minusta tuli luokanvalvoja. Sain kontolleni kivan kasiluokan. Käytännössä tämä tarkoittaa lisää töitä, joskin hiukan lisää liksaakin. En vastusta kumpaakaan seikkaa.
Koko talvena ei ollut lunta kuin muutamana päivänä. Sitten maaliskuun kunniaksi sitä saatiin useita kymmeniä senttejä. Säiden valtiaalla on minusta hieman erikoinen huumorintaju. Viime viikolla saatiin kuitenkin lopulta polkupyörät esille. Elvikin ylettää lopulta 12-tuumaisensa polkimille. Neiti kolmevee, 89,5 cm.
Hehkutin vuosi sitten näihin aikoihin kurahousuttomuuden ihanuutta. Tänä vuonna kurahousut kuuluvat vielä vakiovarustukseen. Toivottavasti niistä kuitenkin päästään pian.
Kevät on kuitenkin tuonut tullessaan valon. Valo on ihana asia. Kärsin itse valtavan paljon pimeästä ajasta. Koko ajan väsyttää, energiataso on nollissa ja tekee mieli vain käpertyä peiton alle ja syödä sokeria. Pieni miinuspuoli lisääntyneessä valossa on. Sisälle pyrkivät auringonsäteet paljastavat tuskaisen hyvin pölyn. Lattiat saisi mopata päivittäin, että näyttäisi siistiltä. Onneksi on apulaisia.
Joonas siirtyi maaliskuun alussa pienluokalle naapurikylään. Taksi hakee pojan joka aamu kahdeksalta kotiovelta ja palauttaa iltapäivällä tuttuun iltapäiväkerhoon. Vaikka monessa asiassa vuoroasuminen on tehty vaikeaksi, tällä kertaa joku tai jokin oli puolellamme: taksi hakee joka toinen viikko meiltä ja joka toinen viikko toisesta kodista. Eihän tällaista järjestelyä tietenkään automaattisesti tehdä, mutta psykologi kirjoitti lausunnon, että lapsen asumisoloja ei saa muuttaa kouluvaihdon takia. Olimme jo varautuneet siihen, että joudumme järjestelemään koulukuljetuksen itse, mutta mahtavaa huomata, että kerrankin myös etäkoti katsotaan lapsen oikeaksi kodiksi.
Joonas itse on myös selvästi helpottunut pienestä ryhmästä. Luokassa on vain kuusi oppilasta ja kolme aikuista, joten oppimisympäristö on aivan toisenlainen, kuin 20 oppilaan luokka, jossa on yksi kouluavustaja muutaman tunnin viikossa.
Muuten arki rullaa kuten ennenkin. Kesälomaan on 35 työ- ja koulupäivää jäljellä. Laskemme niitä yhtälailla innolla, niin lapset kuin minäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti