lauantai 22. helmikuuta 2014

Lomalla

Meidän kunnassamme lomailtiin tällä viikolla. Meidän perheessämme aloitettiin päivän verran etuajassa ja vietettiin ystävänpäivää ystävä yrjön kanssa. Olisi voinut jäädä tulematta. Uskallan ehkä hiljalleen huokaista helpotuksesta, että pojat ehkä välttyivät taudilta. Bonuslapset, Elvi ja Tärppä laatoittivat torstain ja perjantain välisen yön. Minä sain jonkun epämääräisen vellovan olon, kuten aina. Sen kummempaa vatsatautia minulla ei ole ollutkaan alakouluiän jälkeen. Minun poikieni piti tulla meille perjantaina, mutta poikien isä lupasi pitää lapset sunnuntaihin asti ja me sitten jynssäsimme ja desinfioimme kämppää hiki hatussa koko lauantain. Bonukset siirtyivätkin äidilleen normaalisti perjantaina.

Meidän piti lähteä käymään Tallinnassa Titanic-näyttelyä katsomassa hiihtoloman alkajaisiksi, mutta yrjö-ystävän vuoksi se sitten jäi väliin. Siirrettiin reissua viikolla eteenpäin.

Loma sujui oikein leppoisissa merkeissä. Oleiltiin kotona, leivottiin hieman, käytiin kirjastossa ja uimahallissa ja pojat pääsivät myös yökyläilemään mummolaan.

Perjantaina kaivoin passit esille seuraavan päivän Tallinnan matkaa varten. Olin tarkistanut Leevin passin voimassaolon jo matkaa varatessa, koska Leevillä on kaikkein vanhin passi. Se on hankittu vuonna 2004 ja kuvassa möllöttää suu auki vuoden ikäinen vauva. Kuva on huvittanut Leeviä suunnattomasti. Se on viimeisiä kymmenen vuoden passeja. Voimassaoloaikaa oli riittävästi jäljellä.



Nuoremmat veljetkin halusivat nähdä omat kuvansa. Olivathan nekin aika hauskoja: Arttu on omassa kuvassaan 3-vuotias ja Niko juuri samanlainen suu auki lamppua tuijottava vauva, kuin... Hetkinen... Nämähän eivät ole enää kymmenen vuoden passeja. Ja kappas vain, voimassaoloaika päättyikin viime vuoden huhtikuussa. Pikapassin ehtii saada, jos hakemuksen toimittaa ennen klo 11.00. Helsinki-Vantaan poliisiasemalle. Kello oli 13.30. 

Yritämme uutta lähtöä ensi kuussa. Onneksi laivayhtiö suhtautui myötämielisesti matkan siirtämiseen ja näyttelykin jatkuu vielä ensi kuun loppuun saakka.

Jos jotain hyvää, niin isot pojat pääsivät sittenkin partioretkelle, joka olisi jäänyt väliin reissun takia.

1 kommentti:

  1. Ehkäpä tämä oli Herran armoa ja pelastuitte merihädältä tai katumellakalta tms. ;-) Noin yritän itseäni lohduttaa jos jotain odotettua peruuntuu... Meilläkin muuten tyttöjen passit umpeutuivat juuri, ääh.

    VastaaPoista