maanantai 13. huhtikuuta 2015

Uusperhelapsen ajatuksia

Elvihän elää tavallaan ydinperheessä. Hänen näkökulmastaan isän, äidin ja hänen luonaan vierailee vaihtelevasti porukkaa. Elvi kyllä tietää, että porukka koostuu siskosta ja veljistä, mutta hän tuskin vielä isommin on ymmärtänyt, mitä sisko tai veli oikeastaan tarkoittaa. 

Elvi kömpi viikonloppuaamuna minun ja isänsä väliin. Niko heräsi melko pian perässä ja mönki myös viereeni. Tai yritti mönkiä.

"Älä halaa MUN äitiä, sä saat halata SUN äitiäs!" Elvi tokaisi Nikolle.
"Mutta äiti on myös mun äitini!" yritti Niko puolustautua.
"Eikä oo, Jäsen M on sun äitisi!" komensi Elvi.

Elvi on siis ollut tietoinen, että Jäsen M on Jonnan ja Joonaksen äiti, mutta onpa tosiaan jäänyt selvittämättä, että Nikon, Artun ja Leevin äiti olenkin minä. Siinä sitten selviteltiin tyrmistyneelle neljävuotiaalle sukulaisuussuhteita. Onhan tytölle tietenkin selitetty, mihin sisarukset katoavat aina viikoksi kerrallaan. Kotisuhteet on kuitenkin unohdettu tai erehdytty pitämään asiaa itsestäänselvyytenä. Eihän lapsi voi tietenkään mitenkään ymmärtää, kuka on vanhempi kenellekin, kun kuvio on tällainen. Elvi on aivan mukisematta sopeutunut järjestelyyn, jossa sisarukset tulevat ja menevät. Joskus hän on kysynyt, milloin hänellä on isiviikko tai äitiviikko, kun kerran sisaruksillakin on, mutta ei hän ole isommin osannut asiaa ihmetellä. 

Tulipa selvitettyä taas uusi uusperhekiemura.

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Pääsiäisviikonlopun viettoa

Omat poikani lähtivät perjantaiaamuna mökille isänsä kanssa. Poikien isän vanhemmilla on hulppea mökki saaristossa ja pojat rakastavat kyseistä paikkaa. Itsekin kävin siellä edellisen elämäni aikana paljon, mutta on pakko myöntää, etten ihan valtavan paljon kaipaa paikkaa. Sinne änkesi aina ihan järjetön määrä porukkaa ja vaikka tilaa oli kyllä tarpeeksi, tarkoitti iso sakki aika pitkälti sitä, että naisväki oli kokolailla lukittuna keittiöön. 

Lisäksi ruokarytmi ei sopinut lainkaan sen paremmin minulle kuin pienille lapsillekaan: aamupala brunssityyppisenä noin 10-11 maissa. Päiväkahvit makealla tarjoilulla klo 14. Päivän ensimmäinen lämmin ruoka vasta alkuillasta. Sain siis koko sakin ruokien lisäksi tehtailla aina jossain välissä myös lounaan pojille ja sen varjolla kehtasin onneksi syödä itsekin kaksi ruokaa päivässä. Kenties koulumaailmassa pääsee tottumaan liian hyvään ruokapalveluun.

Onneksi pojat ovat nyt jo sen verran isoja, että sopeutuvat helposti "mökkirytmiin" ja koska sattuvat olemaan poikia, saanevat ottaa mökkeilyn lomailun kannalta. Pihahommia saattaa olla tarjolla, mutta sehän nyt on ihan mukavaa puuhaa.



Bonuslapset tulivat muutama tunti poikien lähdön jälkeen ja Elvi oli varsin onnellinen Jonnan saapumisesta. Isosisko on Elville ehkä tärkein asia maailmassa ja hän selvästi kaipaa Jonnaa kovasti aina kun bonukset ovat äidillään. Ihana suhde tyttöjen välille onkin muodostunut. Jonna on jo varannut Elvin ensimmäisen koulupäivän saattamisreissun itselleen. En raaskinut sanoa Jonnalle, että on aika mahdollista, että kun kyseinen päivä koittaakolmen ja puolen vuoden päästä, ysiluokkalainen Jonna ei enää haluakaan saattaa pikkusiskoa kouluun. Tai sitten haluaa, mistäpä tuon tietää. Lupasin kuitenkin selvittää Jonnalle ensimmäisen oppitunnin poissaolon, mikäli hän tahtoo saattaa siskonsa kouluun.

Lauantai kului hyvin pitkälti ihmetellessä naapuritontin räjäytystyömaata. Naapuriimme on kohoamassa omakotitalo, mutta tontti on kallioinen ja vaati louhintaa. Aika hurjalta tuntui tärähdys omassa torpassa joka kerta kun posahti. Pieni halkeamakin tuli sokkeliin, onneksi oli kuvattu etukäteen.

Pääsiäisperinteisiin kuuluu kuulemma myös keinun rakentaminen. Emme kyllä tienneet sitä, mutta ilmeisesti noudatimme perinteitä. Mies sai työpaikaltaan vanhoja, EU-standardin hylkäämiä keinuja ja niitä varten rakennettiin runko vanhoista liimapuupalkeista. Melko massiivinen rakennelma siitä tuli, kestänee jokuset keinupersikset! (Keinussa pelattava pallopeli.)







Muutoin pääsiäisviikonloppuun kuului hyvin perinteistä ohjelmaa: suklaamunien etsintää, lammasateria ja kyläily vanhempieni luona. Tänä vuonna pääsiäinen osui hyvin lähelle isäni syntymäpäivää, joten juhlistimme sitäkin samalla istumisella. 

Huomenna pitäisi taas orientoitua arkeen. Neljän päivän vapaa on juuri sopivan mittainen saamaan unirytmin sekaisin.

 

perjantai 3. huhtikuuta 2015

Pääsiäisen aikaan

Näin pääsiäisen aikaan tuli vain mieleeni: Jeesus eli uusperheessä äitinsä ja isäpuolensa kanssa. Sunnuntaina juhlitaan sitä, kun etäisästä tuli lähivanhempi. 

torstai 2. huhtikuuta 2015

Toisintoperhe

Suplin FB-sivuilla kerrottiin eilen (1.4.) että uusperheen asemesta tulisi alkaa käyttää nimitystä toisintoperhe. Näin oli Suplin virallinen terminologiatoimikunta palaverissaan päättänyt. Ilmoitus poiki heti lisää ideoita: kertaalleen eronnut ja uudelleen yhteen palannut pariskunta muodostaa kertausperheen (rewind family).

Aprillipilastahan tässä oli kyse.

Sen verran kuitenkin haluan lausua uusperheterminologiasta, että uusperhe ei ole uusioperhe. Joku on joskus hauskana vitsinä käyttänyt moista termiä ja sehän on levinnyt kulovalkean tavoin. Uusioperhe-nimitys vilahtelee jopa virallisissa papereissa, kuten bonuspoikani psykologilausunnossa. Eilen bongasin samanlaisen Ylen ohjelmasivulta ohjelmakuvauksessa. Ymmärrän kyllä, että terminologia ei ole kaikille selvä asia, jos asia ei kosketa itseä. Omaan korvaani "uusioperhe" kalskahtaa ikävästi kierrätyskamalta.

Muita kuulemiani ehdotuksia:
-Mosaiikkiperhe
-Leikkaa-liimaa -perhe
-Sun-mun-meidän -perhe
-Uuserhe (henkilökohtainen suosikkini, kuten blogin nimestäkin voi päätellä)

Rakkaalla lapsella on monta nimeä.